Palkka-avoimuusdirektiivi kaikissa 27 EU-maassa

Voimassa nyt: palkkakartoitus 30 työntekijästä

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on laadittava vähintään joka toinen vuosi tasa-arvosuunnitelma ja sen osana koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista (tasa-arvolaki 6 a §). Palkkakartoitus voidaan paikallisesti sopia tehtäväksi joka kolmas vuosi, jos suunnitelma tehdään muilta osin vuosittain. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, ja siitä on tiedotettava henkilöstölle.

Selkeä ero on selvitettävä, prosenttirajaa ei ole

Palkkakartoituksella selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Jos ryhmittäinen tarkastelu tuo esiin selkeitä eroja, työnantajan on selvitettävä erojen syyt ja perusteet, ja ilman hyväksyttävää syytä on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin (6 b §). Selkeälle palkkaerolle ei ole säädetty prosenttirajaa. Viiden prosentin raja tulisi vasta esityksen mukaisesta yhteisestä palkka-arvioinnista.

Mitä esitys toisi lisää: 100 työntekijää

Ehdotettu 6 d § toisi palkkaeroja koskevan raportoinnin vähintään 100 työntekijän työnantajille ja 6 e § yhteisen palkka-arvioinnin, jonka laukaisisi vähintään viiden prosentin ero keskipalkkatasossa jossakin työntekijäryhmässä. Yhteinen palkka-arviointi ei korvaisi palkkakartoitusta eikä olisi sille vaihtoehto, vaan tulisi sen rinnalle. Lisäksi 6 f § velvoittaisi kertomaan hakijalle aloituspalkan tai palkkahaarukan jo ennen työsuhdetta, ja 6 g § antaisi työntekijälle oikeuden saada omat ja vertailuryhmien palkkatiedot kirjallisesti viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Palkkakehityksen kriteereitä koskeva tiedonantovelvollisuus rajattaisiin vähintään 50 työntekijän työnantajiin.

Valvonta ja seuraamukset

Tasa-arvolakia valvoo tasa-arvovaltuutettu, joka nimettäisiin myös direktiivin tarkoittamaksi valvontaelimeksi; asioita käsittelee lisäksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Hyvitys on tasa-arvolain mukaan vähintään 4 360 euroa ja työhönottotilanteessa enintään 21 800 euroa. Esitys toisi uutena hallinnollisen laiminlyöntimaksun tilanteeseen, jossa yhteistä palkka-arviointia ei toimiteta tasa-arvovaltuutetulle määräajassa; maksun määrääminen ei edellyttäisi työnantajan tuottamusta tai tahallisuutta. Palkkasyrjintäkiellon rikkomisessa kanneaika pitenisi kolmeen vuoteen. Jo nyt työntekijällä on oikeus saada selvitys oman palkkansa määräytymisen perusteista, ja luottamusmiehellä on itsenäinen oikeus palkkatietoihin silloin, kun on aihetta epäillä sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää.

Mikä palkkaeroluku, ja mistä

Alla olevan taulukon luku on Eurostatin oikaisematon palkkaero (viitevuosi 2024), jotta kaikki 27 jäsenvaltiota ovat vertailukelpoisia. Tilastokeskuksen omat luvut ovat eri lukuja, eikä niitä pidä esittää samana lukuna. Ansiotasoindeksin mukaan naisten keskimääräinen ansiotaso oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä vielä lähes 15 % pienempi kuin miesten (säännöllisen työajan keskiansio, keskiarvo). Palkkarakenteen 2024 mukaan säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin 4 257 euroa ja naisilla 3 695 euroa kuukaudessa, mediaani miehillä 3 764 euroa ja naisilla 3 327 euroa (koko maan tiedot, kaikki sektorit, 1 700 898 kokoaikaista palkansaajaa). Näistä Tilastokeskuksen julkaisemista tasoista laskien ero on 13,2 % keskiarvolla ja 11,6 % mediaanilla; nämä prosenttiluvut ovat omaa laskentaamme, eivät Tilastokeskuksen julkaisemia palkkaerolukuja. Vuoden 2024 palkkarakenne on ensimmäinen tulorekisterin pohjalta tuotettu, joten aikasarjassa on menetelmämuutos.